www.ylivieskanseurakunta.fi

Lähelle ihmistä - lähelle Jumalaa - Ylivieskan seurakunta

Uutiset
Yleistä 
Etusivu 
Toiminta 
Ajankohtaista 
Kuvagalleria 
Talous ja hallinto 
Linkit 
Yhteystiedot 
Merijärvi 
Kirkkohanke 

In English P� Svenska Auf Deutsch
Isotekstinen versio





 




Kirkon radiohartaudet


Takaisin | Uutisarkisto

Piispa tarkasti seurakunnan

Osaammeko kulkea rinnalla (Kuvagalleria)
Otsikon kysymys oli yksi piispa Samuel Salmen esille nostamista asioista viime viikonvaihteen piispantarkastuksessa Ylivieskassa. Kysymys ei ollut tarkoitettu erityisesti Ylivieskan seurakunnalle, vaan koko kirkolle ja kaikille yksityisille kristityille. Tähän kysymykseen vastaamiseen tarvitsemme piispa Salmen mukaan sydäntä ja mielenlaatua. Vastaus määrittelee kuitenkin olennaisesti kirkon uskottavuuden tulevaisuudessa.

Suvannossa virtaus hiljenee
Piispantarkastus alkoi perjantaina 17.10. aamuhartaudella Suvannon kappelissa. Paikalla olivat piispa Salmen lisäksi tarkastukseen osallistuneet pappisasessori Raimo Aspfors, lääninrovasti Rauli Junttila ja notaari Minna Rahko. Hartaudessa piispa määritteli suvannon paikaksi, jossa veden virtaus hiljenee, mutta ei pysähdy. – Suvannossa saamme irrottautua hetkeksi elämän kuohuista, tiivisti Salmi ja toi esille ilonsa Suvannon kappelissa aloitetusta nimikkomessusta. Piispa kehotti myös pohtimaan kysymystä, mitä seurakunnalle todella kuuluu ja puhumaan asioista, jotka ovat todella tärkeitä.

Piispa on episkooppi
Päivärinnan koululaisilta piispa Salmi kysyi Jumalan puhelinnumeroa. Hän kertoi, että meillä kaikilla on se käsissämme. Yhteen liitetyt kädet - kaikki rukoukset - jäävät Jumalan muistiin. Jumala näkee, kuulee, siunaa ja on meidän kanssamme. Oppilaat olivat valmistelleet piispalle kysymyksiä ja vastauksissa selvisi, että piispa on episkooppi - päällekatsoja, johtaja - ei mikroskooppi tai  teleskooppi. Piispan harrastuksia ovat luonnon keskellä oleminen, kalastus ja metsästys. Lempinimi on Sami ja herkku ilmakuivattu poronliha. Lounaskeskusteluissa piispa Salmi toi esille ilonsa siitä, että meillä on kulttuuri, jossa ihmisellä on vielä kasvot ja jossa ihminen tunnetaan. Etelän ja pohjoisen kirkollisessa kulttuurissa on ero. Pohjoisessa kirkollinen arvopohja on edelleen vahva ja siinä heijastuu laajasti myös herätysliikkeiden arvopohja.

Kahvia ja kohtaamisia
Piispantarkastus on yhteydenpitoväline. Perjantaipäivän aikana piispa seurueineen vieraili Alutec Oy:ssä, kaupungintalolla ja Kotikartanon palvelukeskuksessa. Alutecissa piispa sai perusteellisen tietopaketin alumiini- ja lasirakentamisen huipulta sekä kuulumisia taloustilanteen vaikutuksista yrityselämään. Kaupungintalolla valtuuston puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja kertoivat kaupungin näkymistä Ylivieskassa. Kotikartanon palvelukeskuksessa piispa kätteli kaikki paikalla olevat, jonka jälkeen hiljennyttiin perinteisiin virsiseuroihin.

Rohkeasti eteenpäin yhdessä
Perjantai-ilta oli varattu seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kohtaamiseen. Työntekijöiden tekemän nelikenttäanalyysin pohjalta piispa toi esille omia näkökulmiaan seurakuntatyöhön. Hän korosti, ettei seurakunnan toiminnassa voi milloinkaan ajatella niin, että toiminta ulottuisi vain aktiivisiin jäseniin. - Meidän kutsumuksemme on olla kasvot kaikille seurakuntalaisille, piispa korosti. - On mentävä tiettömään maastoon ja lähdettävä yhdessä liikkeelle tavoittamaan ihmisiä. On päästävä pelosta, ettei mitään sattuisi, ettei tehtäisi virheitä. On uskallettava kyseenalaistaa, jättää vanhat rutiinit ja luoda yhdessä uutta. Kieli - ilmeet, eleet, sanat, musiikki - on tärkeä, samoin ajan yhteisen kielen opiskelu. Lopuksi piispa kehotti lähtemään rohkeasti eteenpäin yhdessä laajana rintamana sillä periaatteella, että jokainen seurakuntalainen on työtoveri.

Toivon yhteisö tässä ajassa
Sunnuntain messu ja yleinen piispantarkastus olivat varsinaisen piispantarkastuksen huipennus. Taloudesta, hallinnosta ja kirkonkirjojen pidosta seurakunta sai kiitosta. Loppupuheessa piispa Salmi muistutti rinnalla kulkemisesta ja anteeksiantamuksesta, joita jokainen meistä tarvitsee. Hän kehotti muistamaan johtajia ja toimimaan niin, että seurakunta olisi toivon yhteisö tässä ajassa.
Seurakuntakoti Mariassa pidetyn diakonia- ja lähetyslounaan lopuksi muistettiin vielä pitkään palvelleita luottamushenkilöitä. Ruusun ja ansiomerkin saivat Maija-Liisa Kitinoja, Tuomo Haikola, Heikki Kalapudas, Kalle Luhtasela, Rainer Hämeenkorpi, Sakari Sorvisto, Tuomo Vähäkangas ja Soini Mattila. Piispa, piispatar ja seurue lähetettiin kotimatkalle maitorieskat eväinään.

Takaisin | Uutisarkisto