Takaisin | Tiedotearkisto Lahjat ovat moninaiset lapsityössäkin
Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.
 Tämä tuttu lastenvirsi on tullut rakkaaksi seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä Maritta Haikolalle. Maritan työt alkavat olla lopuillaan, ja hän on siirtymässä viettämään eläkepäiviä. Hän on ollut onnekas saadessaan toimia perheen pienimpien ja heidän vanhempiensa parissa.
– On ollut sykähdyttävää osallistua ja seurata, kun pienet jalat juosta kipittävät vikkelästi Pikku-Pietarin tiloissa. Mieltäni ovat lämmittäneet myös kirkkaat lasten äänet ja riemunkiljahdukset, jotka ovat täyttäneet kerhohuoneet, Maritta kertoo.
Tässä elämänvaiheessa tuntuu hyvältä katsoa taaksepäin ja muistella menneitä vuosikymmeniä. Maritan ajatukset palaavat kesään 1973, jolloin hän oli nuorisotyöharjoittelijana Ylivieskan seurakunnassa. Sinä kesänä hän sai ensimmäisen kosketuksen seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön. Kaikki lasten ja nuorten leirit pidettiin Kalajoen Poukamassa, josta jäi mieleenpainuvia muistoja, ja silloin solmittiin myös koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Siltä ajalta on myös peräisin Käsi kädessä -laulu, joka kiteyttää Maritan mielestä hyvin seurakunnan tehtävän:
Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä, niin me voimme yhdessä oppia elämään ihmisinä. Herra, sä tunnet sydämemme, tahdomme rakastaa, lämpöä antaa toisillemme, auttaa ja palvella.
Valmistuttuaan nuorisonohjaajaksi Raudaskylän Kristillisestä Opistosta keväällä 1974 Maritta pääsi ensimmäiseen työpaikkaansa Kiuruveden seurakuntaan. Työ Kiuruvedellä jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Ylivieskassa vietetyn harjoittelukesän mukavien kokemusten innoittamana Maritta haki Ylivieskan seurakunnassa avoinna ollutta nuorisonohjaajan virkaa, jossa hän aloitti vuoden 1975 alussa. Työ sisälsi nuoriso- ja lapsityötä, ja leirielämä oli siirtynyt Törmälään. Elämä vei Maritan Ouluun töihin kahdeksi vuodeksi, jossa hän työskenteli iltapäiväkerhon ohjaajana ja innostui sitä kautta työstä koululaisten parissa. Vuonna 1980 Maritta aloitti Ylivieskassa seurakunnan ja kaupungin ylläpitämässä koululaisten päiväkodissa, ja työskenteli siellä vuoteen 2013 asti. Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut seurakunnan vauva- ja perhekerhojen lastenohjaajana. Ylivieskan seurakunnassa työvuosia on kertynyt yhteensä 37.
Maritta on iloinen siitä, että hän on saanut toimia lasten ja nuorten parissa. Viime vuosina on ollut myös mukava kohdata vanhempia, jotka ovat aikanaan olleet seurakunnan päiväkodissa.
– Työssäni olen yrittänyt toteuttaa Jeesuksen kehotusta: Ruoki minun karitsoitani, kaitse minun lampaitani. Koulussa opetetaan tietoja ja taitoja, mutta meidän tarkoituksemme on ollut opettaa lapsia kunnioittamaan ja huomioimaan toisia, Maritta kertoo. Vanhan lastenrunon sanoin:
Kätke siemen
pohjaan sydämen,
siellä itäköhön jyvä
kallis, kultainen.
– Lahjat ovat moninaiset lapsityössäkin: keväällä tuli palautetta, että tulethan syksylläkin töihin, kun sää oot niin hirviän hyvä pyörittään hyppynarua, Maritta nauraa.
– Kiitos kaikille työkavereille, lapsille ja vanhemmille yhdessä koetuista vuosista! Haluan toivottaa teille kaikille hyvää kesää!
Teksti ja kuva: Eveliina Pylväs
Kuva: Lähimmät lastenohjaajatyökaverit muistivat Marittaa mm. hauskalla lippiksellä ja viuhkalla.
Takaisin | Tiedotearkisto |
