  |
||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|||||||||||||||||||||||||
    |
||||||||||||||||||||||||||||
 |
   |
|||||||||||||||||||||||||||
 |
 Isotekstinen versio
|
 |
Sotaveteraanikuoron laulu koskettaa”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, muistakaa, heille kallis ol` maa.”Veteraanien iltahuuto –laulu on soinut 213 ylivieskalaisen sotaveteraanin siunaustilaisuudessa viimeisen seitsemän vuoden aikana Ylivieskan Sotaveteraanikuoron laulamana. Alun perin 12 miehen joukko on pienentynyt kymmeneen kahden laulajan jo poistuttua rivistä, mutta kunniatehtävä jatkuu. Kaveria ei jätetä – kaikki sotaveteraaniveljet halutaan saatella yhteisestä kokemuksesta kertovalla laululla viimeiselle matkalle. Laulajat: Kalervo Haapaniemi, Pentti Hannula, Olavi Kallio, Veikko Leppilampi, Eero Lähdemäki, Erkki Mattila, Niilo Niskanen, Kauko Savela, Oiva Savela ja Kalervo Tuomikoski kertovat, että siunaustilaisuuksien esiintymishetket ovat raskaita, mutta myös rikkaita. Esiintymiset koskettavat läheisesti, herkistävät. Sotaveteraanilaulajilla on keskenään sota-ajoilta tuttu ”kaveria ei jätetä” –henki. Sairastumisten sattuessa kaveria muistetaan ja tuetaan. Veikko Leppilampi vetää taskustaan esiin pienen kellastuneen kirjasen ja kertoo, että hänellä oli koko sotareissun tämä kenttävirsikirja rintataskussa mukana. Kovan paikan jälkeen tuntui hyvältä veisata virsi kiitokseksi. Sanomaa myös nuoremmille
|
|||||||||||||||||||||||||
