www.ylivieskanseurakunta.fi

Lähelle ihmistä - lähelle Jumalaa - Ylivieskan seurakunta

Tiedotteet
Yleistä 
Etusivu 
Toiminta 
Ajankohtaista 
Kuvagalleria 
Talous ja hallinto 
Linkit 
Yhteystiedot 
Merijärvi 
Kirkkohanke 

In English P� Svenska Auf Deutsch
Isotekstinen versio





 




Kirkon radiohartaudet


Takaisin | Tiedotearkisto

”Minun kiikko, voi voi!”

Kirkon tuhoutuminen tulipalossa on koskettanut myös lapsia. Pääsiäisviikolla lapset osallistuivat päivähoidon pääsiäiskirkkoihin kirkossa. Muistot kotikirkosta ovat tuoreena lasten mielessä. Kaksivuotias Iisak ilmaisi surunsa ja toivonsa kirkon raunioilla: ”Minun kiikko, voi voi! Setä koojaa.” 

Lapset ovat surreet pehmoleluja, joita oli kirkossa piirustuspöydän vieressä puulaatikossa. Sakastipyhäkoululaiset ovat kyselleet, mitä pyhäkoulutarvikkeille tapahtui. Osa lapsista on itkenyt kirkon paloa, osa on nähnyt painajaisia. Osa lapsista on kysellyt paljon, mutta osa ei ole halunnut puhua koko asiasta. Jokainen reagoi omalla tavallaan. 

On tärkeää kuunnella lasta ja hänen hätäänsä ja suruaan. Jos kysymyksiin ei osaa vastata, senkin voi kertoa. Lapselta voi myös kysyä, mitä hän itse ajattelee. Kun lapsi kysyy vaikeaa kysymystä, hän on voinut jo miettiä vastausta. Asioista on tärkeä puhua rehellisesti ja avoimesti.

Kirkon raunioilla käyminen voi auttaa. Jos lapsi on pääsiäisyönä nähnyt kirkon tulen vallassa tai kuvia siitä, on tärkeää nähdä myös se, että liekit ovat sammuneet. Kirkon rauniot voi kiertää ympäri lasten kanssa. Mielikuvat ovat usein pelottavampia kuin todellisuus.

Tämä kirkko ei pala! Toisteli kaksivuotias Eeli rakentaessaan kirkkoa isän ja siskon kanssa.Lapset voivat suunnitella uutta kirkkoa piirtämällä, muovailemalla, rakentamalla legoilla tai rakennuspalikoilla. Hiekkalaatikoille nousee tänä keväänä monta kirkkoa. Lapsi käsittelee asioita leikin kautta. Myös vanhan kirkon muisteleminen on tärkeää. Yhdessä voidaan katsella kuvia kirkosta. Kirkkoherranvirastosta on mahdollista ostaa myös kortteja.

Jumalanpalveluselämä jatkuu Suvannon kappelissa. Myös lasten on tärkeää nähdä, missä kokoonnutaan ennen kuin uusi kirkko on valmis. Neljävuotias Hanna ilahtui nähdessään Suvannon kappelissa samanlaiset virsikirjat kuin kirkossa: ”Onneksi täällä lauletaan samat virret.”

Osa kirkkoon tehdyistä pehmoleluista oli viety muutama vuosi sitten Suvannon kappeliin. Suvannon kappelin eteisessä on puuarkku, josta voi ottaa pehmolelun mukaan penkkiin. Jumalanpalvelusten yhteydessä oleva sakastipyhäkoulu kokoontuu Suvannon kappelin takkahuoneessa saarnan aikana. Uudelleen kopioidut värityskuvat odottavat värittäjiä. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita jumalanpalvelukseen!

Anne Sumela

Lapsityön pappi

Takaisin | Tiedotearkisto