Takaisin | Tiedotearkisto

Vuoden 2018 Yhteisvastuu-keräys torjuu nälkää

Mitä on suomalainen nälkä? Vaikka tänä vuonna tulee 150 vuotta kuluneeksi maamme edellisen nälänhädän päättäneestä vuodesta 1868, ei nälkä ole outo vieras tänäkään päivänä. Köyhyys tuo nälän mukanansa. Tänään 470 000 suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin. Minimibudjettiköyhyys Suomessa merkitsee syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus. Välttämättömimmät menot, kuten korkeat asumiskulut nielevät leijonanosan vähistä tuloista eikä ruokaan jää tarpeeksi rahaa. Yllättävät elämänmuutokset saattavat heilauttaa talouden pahasti miinukselle. Akuuttiin nälkään moni hakee apua ruoka-jakelusta, jota jaetaankin runsaasti. Vuonna 2016 seurakuntien yli 300 jakelupisteestä jaettiin EU-elintarviketuen piirissä ruokaa noin 106 000 ihmiselle. Lisäksi Suomessa elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä noin 904 000 henkilöä eli melkein 17 % kotitalouksista! Samaan aikaan noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan. 

Nälästä ja nälänhädästä ulkomailla ei juuri puhuta. Kuitenkin maailman katastrofi-alueilla ihmisiä kuolee nälkään ja nälästä aiheutuviin sairauksiin. Pahimmillaan nälkä uhkaa yhteiskuntarauhaa sekä globaalia vakautta. Tälläkin hetkellä Afrikassa ja Lähi-Idässä yli 20 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla. Nälänhätä on usein seurausta ihmisten aiheuttamista konflikteista. Ruoan saanti ei ole mahdollista sotien tai jatkuvien levottomuuksien vuoksi. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa neljä miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan sisällissotaa ja sen aiheuttamaa nälänhätää. Yli miljoona heistä asuu tällä hetkellä Pohjois-Ugandassa suurilla pakolaisasutusalueilla, eikä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n rahoitus riitä takaamaan humanitaarisia vähimmäistarpeita valtavalle pakolaismäärälle, ja pakolaisten ruoka-annoksia on puolitettu kahdesti. Myös ilmaston muuttumisen myötä lisääntyneiden ääriolosuhteiden, kuten kuivuuden, myrskyjen ja tulvien lisääntyminen haittaa maataloustuotantoa ja pienviljelyä erityisesti kehittyvissä valtioissa.

Tämän vuoden Yhteisvastuu-keräys torjuu nälkää kotimaassa ja maailman katastrofialueilla. 
Keräyksen tuotosta 20 % ohjataan Kirkon diakoniarahastoon, joka myöntää kertaluontoisia 2000-4000 euron suuruisia avustuksia talouden tasapainottamiseen sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Tuotosta 20 % jää seurakunnallemme käytettäväksi samaan tarkoitukseen diakoniatyön kautta.

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofeissa ja konflikteissa pahiten kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon, välttämättömien perustarvikkeiden ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon ja majoitukseen. Lapsille ja nuorille pyritään järjestämään mahdollisimman pian paluu kouluun. Aikuisille järjestetään esimerkiksi maanviljelytaitoja parantavaa koulutusta sekä jaetaan siemeniä ja pienviljelyssä tarvittavia työkaluja perheen toimeentulon tukemiseksi. Keräyksen tuotosta 60 % ohjataan Kirkon Ulkomaanavulle, joka vie avun perille maailman katastrofi-alueilla.

Isä meidän -rukouksessa rukoilemme jokapäiväisen leipämme puolesta. Meidän tekomme ja meidän lahjoituksemme voi olla vastaus toisten rukouksiin! Lipaskeräys toteutetaan Ylivieskassa 24.2.18. Lisäksi tästä linkistä pääset helposti lahjoittamaan. Kiitos avustasi!
 

Takaisin | Tiedotearkisto