Takaisin | Uutisarkisto

Kirkkovaltuustolle esitys Ylivieskan kirkon rakentamisesta

Ylivieskan seurakunnan kirkkoneuvosto esittää yksimielisesti kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi yhteistoimintamallin mukaisen suunnittelutyön tuloksena syntyneet suunnitelmat Ylivieskan seurakunnan uuden kirkon rakentamiseksi. Esitys sisältää rakennussuunnitelman, tavoitekustannuksen ja rahoitussuunnitelman. Kirkkolain mukaan seurakunnalla tulee olla kirkko. Sen rakentamista koskevaan kirkkovaltuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, mikä tarkoittaa, että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä kannattaa sitä. (KL 9, 3§ ja 14, 1 §) Kirkkovaltuusto kokoontuu käsittelemään esitystä tiistaina 23.4.

Tavoitekustannus 13.386 miljoonaa

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 13 386 521,41 euroa (ALV 24%). Ne koostuvat sekä allianssin kustannuksista 9 096 487,06 € (ALV 0%) että tilaajan eli seurakunnan omista kustannuksista 1 699 094,72 € (ALV 0%). Allianssikustannukset sisältävät pää- ja arkkitehtisuunnittelun, rakentajien kustannukset sekä muut allianssin kustannukset, mm. rakennustöiden ja suunnittelun riskit. Tilaajan kustannukset pitävät sisällään hankekustannukset ja erillishankinnat, joihin kuuluvat urut, kellotapuli ja kellot, kirkon tuolit ja seurakuntasalin tuolit ja pöydät, kirkkotaiteen, kirkkotekstiilit sekä sakraalikaluston. Urkutarjous on kotimaiselta Porthan Oy:ltä.

Kokonaiskustannukset ovat laskeneet tammikuun 13,6 miljoonasta lähes 300.000 ja sisältävät nyt myös suunnittelun ja rakennustöiden riskit sekä tilaajan kustannukset, joista suurimpina kellotapuli ja urut. Näiden kustannuksien osuus on lähes kaksi miljoonaa euroa. Viiden metrin madaltamisella on saatu merkittävä pinta-ala- ja materiaalisäästö. Lisäksi tarkennetut suunnitelmat ja materiaalivalinnat ovat tuoneet tuntuvia säästöjä.

Rakennussuunnitelma yhdessä hioutunut

Kirkon korkeus rakennussuunnitelman mukaan on 25 metriä (sisäkorkeus 23), leveys 31 ja pituus pitemmältä sivulta 46,3 metriä. Alkuperäisistä suunnitelmista Trinitas-ehdotus on madaltunut viisi metriä. Kirkon bruttopinta-alaa on supistettu 14 %:lla ja tilavuutta 30 %:lla toiminnallisuuden vaarantumatta. Kirkkosalissa on paikat 440 hengelle ja seurakuntasalissa noin 130:lle. Kaikki tilat huomioiden pienentyneeseen kirkkoon mahtuisi tarvittaessa kuitenkin lähes 700 ihmistä.

Maanantaina pidetyssä iltakoulussa kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuusto jäsenille suunnitelmia avasivat projektivetäjä Eero Moilanen Vison Oy:stä ja pääsuunnittelija Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä sekä Kotikirkon rakentajat-ryhmittymän puolesta toimitusjohtaja Mikko Kaarto Kaarron Rakennus Oy:stä ja Hannu Kauppi HSK-Sähkö Oy:stä.

Kimmo Lintulan mukaan alkuperäinen Trinitas –ehdotus on hioutunut, mutta säilyttänyt ideansa. Kirkko on samassa suunnassa kuin edellinen, alttari itäsuunnassa. Pääsisäänkäynti avautuu vanhan kirkon suuntaan ja kellotapuli sijaitsee vanhan tapulin läheisyydessä. Itäpäädyn syvennykseen sijoittuu vanha kirkonkello ja yläikkunat tuovat valoa alttariosaan. Kirkkosaliin valoa tulee pitkästä kattoikkunasta. Räystääseen asti seinät ovat metrin paksuista massiivikiveä. Kaikkien kattorakenteiden sisälle mahtuu tekemään huolto- ja tarkistuskäyntejä. Vedenpoisto on ulkopuolinen ja sijoitettu näkyviin helposti huollettavaksi.

Mikko Kaarto kertoi, että Kotikirkon rakentajat -ryhmittymä on halunnut antaa kaiken ammattitaitonsa käyttöön ja haluaa rakentaa ylivieskalaisille kestävän ja laadukkaan kotikirkon. Rakennus tullaan paaluttamaan ja salaojittamaan. Perustukset ovat erittäin massiiviset. Alapohja on tuulettuva ja mahdollistaa kosteuden hallitun poistamisen. Ulkopuolelle tuleva tekniikka pyritään piilottamaan pois näkyvistä. Ulkoseinissä ei ole eristeitä. Runko on kokonaan kiveä ja betonia. Julkisivuksi tulee ylivieskalainen tiiliverhoilu metrin paksuisen tiiliharkkorungon päälle. Vesikattorakenne on massiivipuuta puupalkeilla. Aluskate on vedenpitävää huopaa ja ulkopinta tiiltä. Kirkkosalissa on betonilaatan päälle levitettävä sirotepinnoite. Akustoinnin on suunnitellut Akukon Oy. Kirkkopenkit, alttarikaiteet ja –pöytä ovat arkkitehtoonisesti tilaan suunnitellut. Kirkkosalin etu- ja takaosissa ovat irralliset tuolit. Lämmitys on vesikiertoinen lattialämmitys. Kirkkosalin ilmanvaihto on painovoimainen, mutta koneellinen lämmöntalteenotolla keittiö- ja eteisosassa sekä sakastisivulla. Rakentamisaikataulu on Kaarron mukaan noin 14 kuukautta aloittamisesta.

Hannu Kauppi kertoi valaistuksen suunnittelun pohjana olevan elinkaariajattelun ja helpon huollettavuuden. Leditekninen valaistustekniikka ohjataan tulemaan samasta suunnasta kuin kattoikkunoista tuleva luonnonvalo. Valaistuksella pyritään korostamaan sakraalikohteita. Automaatio-ohjauksella ohjataan kaikkia järjestelmiä.

Eero Moilanen esitteli kirkkohankkeen päätösaikataulun. Jos kirkkovaltuuston päätös 23.4. on myönteinen, etenee asia tuomiokapitulin hyväksyttäväksi 2.5. ja Kirkkohallituksen vahvistettavaksi viikoilla 21-22. Jos valituksia ei tule, voi kirkon rakentaminen alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Rakennusluvan valmistelu alkaa heti kirkkovaltuuston rakentamispäätöksen jälkeen. Tällä aikataululla kirkko voisi valmistua jo adventiksi 2020.

Kirkkoherra Eija Nivala toi terveisiä Kirkkohallituksen yliarkkitehti Kristiina Koskiaholta, jonka mielestä Ylivieskassa on tehty hyvää työtä ja oltu kohtuullisia. Kompaktiin kokoon on päästy kohtuullisin kustannuksin ja nopeasti.

Rahoitussuunnitelmassa kolme vaihtoehtoa

Talousjohtaja Kaisa Toivoniemen laatima hankkeen rahoitussuunnitelma koskee seitsemän miljoonan euron lainaa. 20 vuoden laina-ajalla ja yhden prosentin korolla vuosilyhennys olisi 387.907, 25 vuoden 317.847 ja 30 vuoden 271.236 euroa.

Kuvan tekijä Arkkitehtitoimisto K2S Oy

Takaisin | Uutisarkisto