www.ylivieskanseurakunta.fi

Lähelle ihmistä - lähelle Jumalaa - Ylivieskan seurakunta

Uutiset
Yleistä 
Etusivu 
Toiminta 
Ajankohtaista 
Kuvagalleria 
Talous ja hallinto 
Linkit 
Yhteystiedot 
Merijärvi 
Kirkkohanke 

In English P� Svenska Auf Deutsch
Isotekstinen versio





 




Kirkon radiohartaudet


Takaisin | Uutisarkisto

Kirkkovaltuusto hyväksyi Ylivieskan kirkon suunnitelmat

Kuva: Arkkitehtitoimisto K2S OyUutinen Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksesta 23.4.2019:

Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti uuden kirkon rakennussuunnitelman, tavoitekustannuksen ja kokonaiskustannusarvion sekä rahoitussuunnitelman. Yhteistoimintamallin mukaisesti syntyneen suunnittelutyön tuloksien pohjalta tehty päätös menee vielä tuomiokapitulin hyväksyttäväksi 2.5. ja Kirkkohallituksen vahvistettavaksi viikoilla 21-22. Jos valituksia ei tule, voi kirkon rakentaminen alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Rakennusluvan valmistelu alkaa heti kirkkovaltuuston rakentamispäätöksen jälkeen. Tällä aikataululla kirkko voisi valmistua jo adventiksi 2020.

Ennen päätöstä kirkkovaltuusto käsitteli Antero Saulion tekemän aloitteen yksiharjaisen kirkon tilaamisesta. Kirkkoneuvosto oli esittänyt valtuustolle, ettei aloite johtaisi toimenpiteisiin. Saulion esitys ei saanut kirkkovaltuustossa kannatusta.

Olli Hiitola teki siirtoesityksen ja toivoi sitä kautta aikalisää asian käsittelyyn. Asiasta käytiin vilkas keskustelu, mutta lopullista kannatusta siirtoesitykselle ei tullut. Olli Hiitola, Antero Saulio ja Leo Mehtälä jättivät pöytäkirjaan päätöksestä eriävän mielipiteen.

Ennen asian käsittelyä Allianssi-yhteistyöryhmän projektivetäjä Eero Moilanen Vison Oy:stä esitteli valtuutetuille rakennussuunnitelmaa ja kokonaiskustannuksia. Kirkkohankkeen kokonaiskustannukset ovat 13 386 658,43 euroa (ALV 24%). Ne koostuvat sekä allianssin kustannuksista 9 096 487,06 € (ALV 0%) että tilaajan eli seurakunnan omista kustannuksista 1 699 094,72 € (ALV 0%). Allianssikustannukset sisältävät pää- ja arkkitehtisuunnittelun, rakentajien kustannukset sekä muut allianssin kustannukset, mm. rakennustöiden ja suunnittelun riskit. Tilaajan kustannukset pitävät sisällään hankekustannukset ja erillishankinnat, joihin kuuluvat urut, kellotapuli ja kellot, kirkon tuolit ja seurakuntasalin tuolit ja pöydät, kirkkotaiteen, kirkkotekstiilit sekä sakraalikaluston.

Kirkon korkeus rakennussuunnitelman mukaan on 25 metriä (sisäkorkeus 23), leveys 31 ja pituus pitemmältä sivulta 46,3 metriä. Kirkkosalissa on paikat 440 hengelle ja seurakuntasalissa noin 130:lle. Kaikki tilat huomioiden kirkkoon mahtuu tarvittaessa lähes 700 ihmistä.

Kirkkoherra Eija Nivala toi terveisiä Kirkkohallituksen yliarkkitehti Kristiina Koskiaholta, jonka mielestä Ylivieskassa on tehty hyvää työtä ja oltu kohtuullisia. Kompaktiin kokoon on päästy kohtuullisin kustannuksin ja nopeasti.

Rahoitussuunnitelman osalta talousjohtaja Kaisa Toivoniemi kertoi valtuutetuille omaa rahaa olevan käytössä reilu kahdeksan miljoonaa ja lainatarpeen reilut viisi miljoonaa. Seurakunnalla on vielä toimitalo Pietarin lainaa jäljellä noin 2,5 miljoonaa, joten kokonaislainamäärä tulee olemaan yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. 25 vuoden laina-ajalla ja yhden prosentin korolla vuosilyhennys olisi 340.550 euroa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n tarjouksen urkujen rakentamiseksi Ylivieskan uuteen kirkkoon hintaan 957 280 euroa. Hanketta varten nimitetty urkutoimikunta on valmistellut asiaa alkuvuodesta 2017 lähtien. Suunnitelman kokoiset urut (37 äänikertaa) ovat ideaalit kirkon kokoon nähden. Pohjoissaksalaisen barokkityylin Arp Schnitgerin perinteen mukaisesti rakennetut urut ovat laulavia soinniltaan ja kieliäänet värikkäitä, ei kuitenkaan niin voimakkaita ja teräviä kuin esimerkiksi ranskalaisissa barokkiuruissa. Suunniteltu urku toimii erinomaisesti eri tyylisissä tilanteissa ja musiikissa. Urkujen hinta sisältyy kirkon kokonaiskustannuksiin.

Historiallisen päätöksen jälkeen rakennustoimikunnan puheenjohtaja Timo Määttä kiitti kirkkovaltuutettuja ja rakennustoimikunnan jäseniä tähänastisesta työstä. Yhdessä veisattiin vielä kiitosvirsi ”Herraa hyvää kiittäkää”. 

Takaisin | Uutisarkisto