Takaisin | Tiedotearkisto

Sannan haasteena erityistä tukea tarvitsevat nuoret

Kuka olet?

Sanna Nygård, Kalajoen rovastikunnan erityisnuorisotyönohjaaja.

Luonteenpiirteesi?

Aito, luotettava, ystävällinen, peruspositiivinen.. Joskus vähän kärsimätön ja äkkipikainen..

Keitä perheeseesi kuuluu?

Isä, äiti ja neljä sisarusta sekä elämänkumppani. Lisäksi ystävät muodostavat ”perheen” ympärilleni ja työssä muodostunut ”Saapas-perhe” on tietty omansa.. J

Miten ja miksi olet päätynyt seurakuntaan töihin?

Kai tähän pätee jokin ajopuuteoria.. Koen, että minua on ohjattu ylhäältä käsin, minut on kutsuttu näihin askeleisiin.

Mistä pidät eniten työssäsi?

Ihmisistä. Niin kohtaamistani nuorista kuin vapaaehtoisista, ”Saapas-perheestämme” ja tietty kollegat merkitsevät paljon. Se, että saa tehdä työtä ihmisten kanssa ja keskellä, yhdessä heidän kanssaan ja heitä auttaen.

Millaisia haasteita ja painopisteitä on työssäsi?

Työni on siis rovastikunnallista erityisnuorisotyötä eli se poikkeaa hieman normaalista seurakuntatyöstä siinä, että olen tekemisissä ei vain yhden vaan yhdentoista seurakunnan kanssa. Tämä on mielestäni työn haaste ja rikkaus. Tällainen rovastikunnallinen tehtävä on erikoisuus, jota ei muualla maassa ole, joten jollain tapaa saan tässä olla myös näköalapaikalla moneen suuntaan ajatellen. On hienoa tehdä tällaista seurakuntien yhteistä työtä. Painopisteitä työssäni on tietysti erityistä tukea tarvitsevat nuoret, heidän löytämisensä ja rinnalla kulkemisensa. Haasteena erityisnuorisotyössä on aina ”pysyä pinnalla” niin ajankohtaisten asioiden kuin ehkä joskus kohdattavien nuortenkin kanssa.

Mitä odotat seurakuntalaisilta ja työkavereilta?

Yhteisöllisyyttä, avoimuutta. Mahdollisuutta kasvaa ihmisenä yhdessä toinen toistamme tukien.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Kesälukemisenani oli Myrskyluodon Maija -sarja, jonka viimeinen osa ”Hyvästi Myrskyluoto” oli viimeksi kokonaan luettu kirja. Nyt työn alla on tuhdimpi ”Nuorisotyötä on tehtävä” -opus, josta toivon näkökulmia myös työhön.

Mielimusiikkisi?

Musiikki, jossa on sanomaa. Sanat ylipäätään merkitsevät elämässäni paljon, niiden kautta avautuu maailmoja. Varsinkin Mikko Kuustosen ja Jukka Leppilammen musiikki ovat pyörineet soittimessa viime aikoina ja vähän aina koskettavien sanoitustensa johdosta.

Milloin olet onnellinen?

Läheisten kanssa. Myös luonto tarjoaa onnellisuuden kokemuksia. Kun on kyennyt tekemään jotain hyvää toiselle voi myös kokea onnellisuutta.

Mikä saa sinut ärtymään?

Epärehellisyys, asioiden käsitteleminen selän takana.

Mitä harrastat?

Partiota, liikkumista, lukemista, kai nykyisin myös kutomista..

Voimanlähteesi?

Usko, toivo ja rakkaus.
Usko siihen, että Ristin Mies kuoli sovittaen myös minun syntini, toivo siitä, että Hän on myös minun kanssani ja rakkaus – niin monivärinen rakkaus.

Mitä odotat elämältä?

Onnellisuutta kai eniten, toivoa siitä, että elämästä selviää – ei hengissä, mutta jollain tapaa kehittyvänä ja tuntevana ihmisenä, lähimmäisenä, keskeneräisenä.. Odotan kai myös mahdollisuuksia rakastaa ja tulla rakastetuksi niin, että kun elämä on eletty, on tunne siitä, että on uskaltanut ainakin rakastaa, jos ei mitään muuta.

Takaisin | Tiedotearkisto