Takaisin | Tiedotearkisto Ylivieskan seurakunnan ateriapalvelu
 Seurakunnan omissa tiloissa ylläpitämä iäkkäiden ateriapalvelu on auki viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Palvelun voi ostaa jokainen iäkäs henkilö, joka pääsee paikalle. Ateriapalvelu on auki lounasaikana kello 10.30 – 12.00 ja lounaan hinta on 5,50 euroa. Lounas sisältää pääruoan, salaatit, leivät, juomat ja jälkiruoan. Tarjolla on myös henkilökohtaista palvelua. Kuvassa on seurakunnan iäkkäiden ateriapalvelun salaattipöytävalikoima.
Ateriapalvelulla monenlaisia merkityksiä iäkkäille
”Ko on tämmönen mahollisuus vanahuksille” totesi eräs iäkäs, kun keskustelin Ylivieskan seurakunnan ylläpitämän ateriapalvelun merkityksestä. Keskusteluiden tarkoituksena oli selvittää ateriapalvelun aterian ja palvelun merkitystä yli 70-vuotiaille asiakkaille.
Lähtökohtana tälle kaikelle oli opiskeluni Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa, ylempää AMK-tutkintoa. Opintoihin kuului tehdä 30 opintopistettä käsittävä opinnäytetyö. Opinnäytetyöllä selvitettiin ateriapalvelun merkitystä iäkkäille. Aihe on ajankohtainen, koska iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti ja palveluiden tulee vastata sekä laadullisesti että määrällisesti heidän tarpeita.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu ikääntyneen näkökulmista olevista tekijöistä kuten ikääntymisen tuomista muutoksista toimintakykyyn, ravitsemukseen ja palveluiden tarpeeseen.Aterian merkitystä selvitetään tieteellisesti ja ravitsemussuosituksien mukaisesti.
”Ravinto ruokkii kehoa, hyvät teot sielua.” sanoo Kiinalainen sananlasku
Opinnäytetyöllä selvitettiin seurakunnan tiloissa tarjottavan ateriapalvelun merkitystä aterian ja palvelun näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää seurakunnan ateriapalvelua vastaamaan iäkkäiden tarpeita sekä laadullisesti että ravitsemuksellisesti. Saatujen tulosten mukaan aterialla ja palvelulla oli iäkkäille ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys. Aterialla oli ravitsemuksellista merkitystä, koska usealle se oli päivän ainoa lämmin ateria. Iäkkäät myös tiedostivat monipuolisen aterian arvon heille tärkeänä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Iäkkäät söivät otetun tai laitetun aterian kokonaan. Suosittua ruokaa oli suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat ruoat, vaikka tulosten mukaan kaikki ruokalistalla tarjotut ruoat maistuivat. Henkilökohtaisella palvelulla oli myös ravitsemuksellinen merkitys, koska ilman henkilökohtaista palvelua osa iäkkäistä ei olisi pystynyt ruokailemaan ateriapalvelussa. Osalle iäkkäistä ateria laitetaan valmiiksi ja viedään pöytään.
Aterian sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys ilmeni siten, että iäkkäät muodostivat ryhmiä ja ylläpitivät sosiaalisia verkostoja aterian äärellä käytyinä keskusteluina. Aterian yhteisöllinen merkitys oli ilmeistä, koska aterian äärellä muodostuneet ryhmät olivat huolestuneita ja kiinnostuneita, jos joku ryhmän jäsenistä puuttui ruokailusta. Henkilökunnan viedessä valmiin aterian pöytään iäkkäillä henkilöillä oli mahdollisuus keskustella kahdestaan henkilökohtaisista asioista. Henkilökohtaisen palvelun sosiaalinen merkitys oli tärkeä, koska silloin iäkkäät keskustelivat henkilökunnan kanssa heille itselleen merkityksellisistä asioista, kuten omasta voinnistaan. Henkilökohtaista palvelua arvostettiin, vaikka kynnys palvelun vastaanottamiselle oli aluksi korkea.
Vaikutti siltä, että ruokailutapahtuma oli päivän odotetuin tapahtuma, koska ruokailun alkamista tultiin odottamaan paljon ennen sen aukeamista. Odotteluaika käytettiin sosiaalisten verkostojen ylläpitämiseen keskusteluina henkilökunnan ja toisten asiakkaiden kanssa. Ruokailulla ateriapalvelussa oli vaikutusta myös iäkkäiden toimintakykyyn, koska heikentynyt liikuntakyky tai muistisairaus ei olleet esteitä tulla ruokailemaan. Ateriapalvelun ympäristöllä, kuten viihtyisyydellä oli merkitystä. Arkinen ruokailuympäristö oli turvallisemman tuntuinen kuin juhlava ruokailuympäristö. Juhlaruokailussa ruokasalin pöytien järjestyksen muuttaminen osoitti, että iäkkäät hakeutuivat samoihin ryhmiin kuin arkisessa ruokailutapahtumassa. Ateriapalvelussa vallitsi miesten ja naisten kesken tietty hierarkia ja etiketti. Saadut tulokset tukevat aikaisempien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuksien tuloksia.
Ateriapalvelussa oli myös kehitettävää, muun muassa ilmoittelussa. Saatujen tulosten pohjalta kehiteltiin uusi ateriamalli, joka pohjautuu ruotsalaiseen FAMM-ateriamalliin.
Ajatuksia iäkkäiden ateriapalvelusta
Seurakunnan ylläpitämällä iäkkäiden ateriapalvelulla on tarvetta. Tulevaisuudessa seurakuntien osuus ateriapalveluiden järjestäjänä varmaan korostuu. Iän karttuessa toimintakyky heikkenee. Alentuneen toimintakyvyn myötä myös kyky valmistaa aterioita heikentyy. Yhteiskunta kuitenkin velvoittaa iäkkäitä asumaan entistä pitempään kotona. Tämä onnistuu vain tarjoamalla iäkkäille heidän tarpeittensa mukaisia palveluita, muun muassa lisäämällä henkilökohtaista palvelua. Iäkkäälle sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden luominen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää unohtamatta ravitsemuksellisesti oikeaoppisesti valmistettuja laadukkaita aterioita.
Seurakunnissa, joissa järjestetään ateriapalvelua, vapaaehtoiset voisivat käydä esimerkiksi ruokailun aikana keskustelemassa iäkkäiden kanssa. Tällä tavoin myös yksinäisillä iäkkäillä olisi mahdollisuus luoda sosiaalisia verkostoja. Teknologia ja apuvälineet kehittyvät koko ajan. Eteläisessä Suomessa on jo nyt ateria-automaatti käytössä yhtenä ateriapalvelun vaihtoehtona. Seurustelu ateria-automaatin kanssa johtaa väistämättä sosiaalisten verkostojen vähenemiseen ja toiminnallisen kyvyn heikkenemiseen.
Esitän lämpimät kiitokseni seurakunnan ateriapalvelun iäkkäille asiakkaille. Teidän yhteistyö ja osallistuminen keskusteluihin mahdollisti opinnäytetyöni aineiston keräämisen. Kiitän myös työnantajaani Ylivieskan seurakuntaa, ilman myönteistä suhtautumista opiskeluuni ja opintovapaaseen valmistumiseni 6.6.2011 ei olisi ollut mahdollista.
Maarit Repo, pääemäntä, restonomi YAMK, Ylivieskan seurakunta
Takaisin | Tiedotearkisto |
