|
Takaisin | Uutisarkisto Rovastikuntakokousväki valmis kirkon seurakuntarakenneuudistuksen kokeilualueeksi
Uutinen Kalajoen rovastikunnan rovastikuntakokouksesta 24.5.2012:
 Kalajoen rovastikunnan seurakunnan rakennetyöryhmän selvitysmiehet Paavo Haapakoski ja Silvo Similä esittelivät torstaina 24.5. loppuraporttia Oulaisissa kokoontuneelle rovastikuntakokoukselle. Selvitysmiehet ovat kuluvan alkuvuoden aikana tavanneet kaikkien 11 seurakunnan työntekijät ja luottamusmiehet sekä kuntien ja kaupunkien edustajat.
Raportin mukaan hallinnon täytyy perustua toiminnan tarpeisiin. Kaikilla seurakunnilla on raskas ja kallis kiinteistökanta, mikä on tulevaisuudessa suuri huolenaihe. Yksi keskeinen kysymys onkin, millä osasta kiinteistöjä päästään irti nykytarvetta vastaavaan tilanteeseen.
Seurakuntien taloudellinen tilanne ei ole valtakunnallisesti vertailtuna heikko, mutta seurakuntien luottamusmiehillä on selvitysmiesten mielestä liian ruusuinen kuva tilanteesta, joka aiheuttaa väärää itsellisyyttä. Jäsenmäärän väheneminen näkyy myös Kalajokilaakson alueella. Kirkon taloushallinnon uusi yksikkö Kipa vähentää tulevaisuudessa seurakuntien taloushallinnon henkilöresursseja.
Seurakuntien yhteistyö on ollut perinteisesti vahvaa. Yhteistyöhön vaikuttavat myös vanhat toimintakulttuurit ja jokivarret. Alue koostuu tasavahvoista keskuksista ilman yhtä selkeästi vahvempaa keskusta. Yhteistyötä halutaan, mutta varsinaisiin toimenpiteisiin ei olla valmiita lähtemään.
Kuntapuolella on menossa palvelujen keskittäminen, mutta tämä pelko ei koske seurakuntarakenteen keskittymistä. Seurakunnan toiminta ei tule muuttumaan, vaikka hallintoa keskitettäisiin. Toiminnallisen puolen henkilöstö jatkaisi töitä entisillä alueillaan.
Kahden tai kolmen seurakuntayhtymän mallit vahvimpia
Konsultit pitivät parhaimpana tulevaisuuden vaihtoehtona kahden tai kolmen ison seurakunnan tai seurakuntayhtymän mallia. Rovastikunnan kokoinen seurakuntayhtymä on heidän mielestään parempi kuin yhden ison seurakunnan malli. Varsinaista konkreettista esitystä kahteen tai kolmeen seurakuntayhtymään kuuluvista seurakunnista konsultit eivät esittäneet.
Yhden ison seurakunnan malli muodostaisi yhden vaalipiirin ja tietäisi luottamushenkilöiden määrän vähenemistä pienemmäksi (39) kuin yhden seurakuntayhtymän mallissa (51). Yhtymässä seurakunnissa säilyisivät seurakuntaneuvostot ja seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyisi.
Kahden tai kolmen seurakuntayhtymän malli olisi hyvä välivaihe tulevaisuutta kohti mentäessä. Ydinkysymys on se, löytyykö seurakunnilta riittävästi vapaaehtoista tahtoa yhtymän perustamiseen.
Joka tapauksessa tulevaisuudessa mennään kohti suurempia yksikköjä, jossa on useampia jumalanpalvelusyhteisöjä.
Kalajoen rovastikunta kokeilualueeksi
Kalajoen rovastikunta voisi olla konsulttien mielestä sopiva kokeilualue kirkon uudelle seurakuntamallille. Se antaisi mahdollisuuden arvioida mm. seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, alueellisten jumalanpalvelusyhteisöjen rakentumista, tukipalvelujen järjestämistä ja johtamisjärjestelmää. Kokeilu auttaisi myös selvittämään uudenlaisen seurakuntarakenteen taloudellisia vaikutuksia.
Kokeilualueeksi suostuminen edellyttää Kalajoen rovastikunnan seurakunnilta laajaa yksimielisyyttä. Suostuminen kokeilualueeksi työllistää seurakuntia, mutta antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa kirkon tuleviin ratkaisuihin.
Syksyisessä kyselyssä 9 % Suomen luterilaisen kirkon seurakunnista ei halunnut tehdä mitään seurakuntien rakenteiden muuttamiseksi. 7 % kannatti hiippakunnan kokoisten talousyksiköiden muodostamista. 44 % kannatti yhteistyön kehittämistä seurakuntayhtymäksi ja 38 % kannatti ns. rovastikuntamallia. Tämän pohjalta seurakuntayhtymä- ja rovastikuntamallit nousevat vahvimmin rovastikunnallisen tulevaisuustyön perustaksi.
Koko kirkon osalta Kirkolliskokous tekee seurakuntarakenneasiasta linjanvedon jo ensi marraskuussa. Tavoitteena on, että kirkon uusi seurakuntarakenne on käytössä jo 2015. Tässä tilanteessa tarvittaisiin seurakuntarakenteen kokeilualuetta, joksi konsultit Kalajoen rovastikuntaa esittivät.
Kokeilussa luovuttamattomia asioita olisivat pienten toimintayksiköiden, jumalanpalvelusyhteisöjen, säilyminen, vaikka hallinto ja tukipalvelut olisivat kauempana. Lääninrovasti Kari Tiirola kehotti pohtimaan ja keskustelemaan, mikä seurakunnassa on luovuttamatonta ja olennaista.
Tulevaisuustyöryhmä esitti kokoukselle, että rovastikunnan seurakunnat lähtisivät mukaan konsulttien esittämäksi kirkon seurakuntarakenneuudistuksen kokeilualueeksi. Vaikka torstai-iltana kokoontunut rovastikuntakokousväki tuntui lähes yksimielisen valmiilta hankkeeseen, tekevät seurakunnat asiasta itsenäisesti omat päätöksensä.
Jussi Leppälä
Takaisin | Uutisarkisto |
